Kulttuurikeskus Skantz
Kulttuurikeskus Skantz on moneen taipuva tapahtumapaikka, jonka katsomo on nähtävyys itsessään, puhumattakaan sen estradilla esitettävästä ohjelmasta.
Skantz soveltuu niin kesäteatterille ja konserteille kuin koulutuksille ja konferensseille. Vain mielikuvitus on rajana sen käytössä. Ulkomuotoa inspiroi 1630-luvulla lähistöllä sijainnut Kyrön skanssin linnake.
Näyttävää sisääntuloa ryydittävät upeat yksityiskohdat, kuten nostosilta ja lipunmyyntipiste torneineen. Katsomon kyljessä sijaitseva Leiritupa (ent. Kantin kyläkoulu) palvelee matkailijoiden tarpeita. Leirituvassa toimii kesäaikaan Skantzin kahvila. Tapahtumien aikaan palveleva Skantzin Krouvi tarjoaa virkistystä vierailijoille. Leirituvasta löydät myös näyttelyn Kyrön skanssin historiasta.
Tervetuloa persoonalliseen ja elämykselliseen Kulttuurikeskus Skantziin!
Tarina
Kulttuurikeskus Skantzin tarina juontaa juurensa aina 1600-luvun alkupuolelle, aikaan, jolloin Kyrön metsien halki kulkeva Kyrönkankaantie oli tärkeä kulkureitti, mutta myös levottomuuksien näyttämö. Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648) vaikutti merkittävästi Suomen oloihin, ja ankarat sotaväenotot saivat monet miehet pakenemaan syrjäseuduille. Asuttamattomasta Kyrönmetsästä tuli sotilaskarkureiden piilopaikka, mikä johti ryöstöjen ja levottomuuksien lisääntymiseen alueella.
Tilanteen ratkaisemiseksi Ruotsin hallinto päätti perustaa Kyrön skanssin, linnakkeen, jonka tehtävänä oli valvoa aluetta ja ottaa karkureita kiinni. Päätös syntyi Turun linnassa vappuaattona 1632, kun valtaneuvokset Gabriel Oxenstierna ja Herman Wrangel lähettivät majuri Jöran Svinhufvudille määräyksen perustaa tukikohta Hämeenmetsään. Sopiva paikka löytyi Kyrönkankaantien ja Karvianjoen risteyksen tuntumasta, ja vuonna 1635 Kyrön skanssi nousi vahtimaan alueen rauhaa.
Linnakkeen varusväki siirrettiin pois jo 1639, mutta rakennukset saivat uuden elämän kestikievarina vuonna 1640. Ensimmäinen kestikievarinpitäjä, jämijärveläinen Yrjö Luukkaanpoika, sai tehtäväänsä lupakirjan itse Pietari Brahelta, joka oli kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri. Skanssi toimi paitsi majatalona myös levähdyspaikkana matkailijoille ja kauppiaille. Sen historiassa oli kuitenkin myös synkempiä hetkiä: vuonna 1713 venäläiset joukot hävittivät Kyrön skanssin ja surmasivat kestikievarin emännän Marian. Vaikka toiminta hiljeni hetkeksi, kestikievari elpyi Uudenkaupungin rauhan jälkeen ja jatkui aina 1800-luvun lopulle saakka.
Vuosisadat kuluivat, ja Skantzin alue eli hiljaiseloa, kunnes historia alkoi jälleen herätä eloon. Vuonna 2019 valmistui Kulttuurikeskus Skantz, jonka arkkitehtuuri ammentaa vaikutteita 1600-luvun linnakkeen rakenteista. Skantzin katsomon ja esiintymislavan rakentamisessa kunnan ja Elyn apuna olivat karvialaiset talkoolaiset, jotka tarjosivat yli 10 000 talkootyötuntia, jotta esirippu voitiin avata. Tästä johtuen Satakuntaliitto myönsi Skantzin talkooryöryhmälle Satakuntamitalin ansiokkaasta työstä Satakunnan hyväksi. Skantz avattiin virallisesti 25.5.2019 näyttävien juhlallisuuksien saattelemana. Avajaisissa vieraili myös myyttinen kansanfilosofi Carl Harlund, joka 1700–1800-luvuilla tunnettiin ennustuksistaan. Harlund osasi jo vuosisatoja sitten kertoa Karvian tulevista tapahtumista – ja ennustukset näyttävät käyvän toteen.
Nykyään Kulttuurikeskus Skantz on tapahtumien keskipiste, jossa musiikki ja teatteri kohtaavat historian havinan. Skantzin lavalla on nähty kulttuurin taitajia sekä viihdemaailman kärkeä, ja katsomoissa on koettu ikimuistoisia elämyksiä. Alueella voi jopa yöpyä, aivan kuten matkustajat aikoinaan, ja tapahtumien aikaan Skantzin Krouvi herää jälleen henkiin, aivan kuin kestikievarin päivinä. Kyrön skanssin perintö elää yhä – mutta nyt kulttuurin, taiteen ja historian yhdistävänä kohtaamispaikkana.
Kulttuurikeskus Skantzissa on kuultu vasta alkusoitto ja saatu maistiainen tulevasta.
Astu sisään ja avaa aistit elämyksille!
”Tapahtuma-alueen suunnittelu on aina arkkitehdille mieluinen tehtävä – tämä rakennus erityisesti sen historiallisen taustan ja tavoitteiden vuoksi. Kävimme paikalla tutustumassa alueeseen sekä entisen puulinnakkeen maakummuilla. Karviassa on vielä talkoohenkeä, joten rakentaminen toteutettiin pääosin talkoilla. Osittain siitä syystä päädyimme hirsirakenteisiin ja edelleen pystyhirsiseiniin. Se antaa rakennukselle aivan oman luonteensa ja poikkeaa mielestäni muista tapahtuma-alueista edukseen.
Esityslava ja täten esiintyjät haluttiin tuoda mahdollisimman lähelle yleisöä – hevosenkengän muotoon. Saapuminen teatteriin tapahtuu luokseen kutsuvan lipunmyyntikatoksen kautta, ja siitä edelleen mukaillun linnan laskusillan kautta katettuihin katsomoihin. Lopputulos täydentää erinomaisesti sekä Skantzin aluetta että kunnan kulttuuritarjontaa.”
Jorma Keskikiikoinen, arkkitehti safa
Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy / Aluetaito Oy
(esiintymis- ja katsomoalueen suunnittelija)
”Karviassa on totuttu talkoilla tekemään asioita, mutta tähän hankkeeseen lähdettäessä ei kukaan talkoolaisista ymmärtänyt hankkeen suuruutta. Suomalaisella sekä ennen kaikkea karvialaisella sisulla ja päättäväisyydellä hanke vietiin loppuun. Upea lopputulos antaa parhaimman palkinnon talkootyöntekijöille.”
Talkoolaisten puolesta Joni Vainionpää
Vanha Kyrön skanssin linnakkeen pohjakuva
Skantzin katsomo on saanut inspiraationsa kulttuurikeskuksen lähellä 1600-luvulla sijainneesta Kyrön skanssin linnakkeesta.
Kulttuurikeskus Skantzin logo
Kulttuurikeskus Skantzin logon on suunnitellut Marianne Ojala.
Avajaisesitys
Hanke
Esittävien taiteiden katsomohanke toteutettiin vuosina 2016–2019 vastauksena teatteritoiminnan ja muiden esittävien taiteiden toimintamahdollisuuksiin. Katetun ja nykyaikaisen katsomon tuli mahdollistaa monipuolisempi käyttö niin kulttuuri-, koulutus- kuin matkailutarkoituksissa.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää alueesta vetovoimainen matkailukohde ja parantaa kulttuurin harrastamisen edellytyksiä. Katsomon uudistaminen tukisi yhdistysten ja yritysten toimintaa, lisäisi matkailijoiden määrää ja edistäisi palvelualan yritysten kasvua. Lisäksi hanke parantaisi yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia.
Katsomon sijoituspaikka valittiin huolellisen selvityksen perusteella. Kunnanhallituksen asettama työryhmä, joka koostui aluearkkitehdista, museon edustajista ja esittävien taiteiden harrastajista, päätyi Kantin koulun alueeseen. Koulu suljettiin yhtenäiskoulun myötä, mutta sen tilat voitiin hyödyntää matkailun ja katsomon tarpeisiin. Alue tarjosi myös hyvät liikenne- ja pysäköintimahdollisuudet sekä majoitustilat suuremmille ryhmille.
Katsomon suunnittelu toteutettiin yhteistyössä suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehdin kanssa. Suunnittelussa huomioitiin paikallinen historia, identiteetti ja toiminnallisuus. Rakennustöistä runko ja kattorakenteet tehtiin urakoitsijan toimesta, mutta talkootyötä hyödynnettiin muun muassa julkisivuverhouksessa ja piharakentamisessa. Talkoisiin osallistuivat kyläläiset, yhdistykset ja harrastajaryhmät. Talkoolaisia oli kaikkiaan noin 50 henkilöä. Heidän roolinsa oli merkittävä hankkeen toteutumisen kannalta.
Hankkeen rahoituksesta vastasi kunta ja Ely-keskus. Kunnan osuus rahoitettiin miltei kokonaan kulttuuritoimelle testamentatuilla varoilla. Rakentamisesta vastasi kunnan tekninen toimi, talkootyöläiset ja kilpailutuksen kautta valikoituneet urakoitsijat. Hankkeen valvonta ja talkootyön koordinointi olivat teknisen toimen vastuulla. Merkittävä rooli oli myös talkootöiden vetäjällä.
Hankkeen ansiosta Karvia sai nykyaikaisen, toimivan ja monikäyttöisen katsomon, joka tukee kulttuurin, matkailun ja yhteisöllisyyden kehitystä. Katsomo tarjoaa laadukkaat tilat esittäville taiteille, koulutuksille ja tapahtumille, parantaen alueen elinvoimaa ja työllisyyttä.
Skantz on osa Taiteiden reittiä
Kulttuurikeskus Skantz on osa ainutlaatuista Taiteiden reittiä. Taiteiden reitti on Suomen virallinen matkailutie, ja se on palkittu vuonna 2022 Leaderin Lumovoima-palkinnolla.
Kauhajoen ja Karvian kuntien alueella sijaitsevan reitin jokainen kohde on oma tarinansa – oma maailmansa, jonne voit uppoutua niin pitkäksi aikaa kuin tahdot. Ainutlaatuiset kohteet tarjoavat sinulle matkan, jolla ei hämmästelystä tule loppua.
Reitin pituus Kammi-kylästä Kulttuurikeskus Skantziin on noin 37 kilometriä. Reitin voi kiertää myös toisin päin. Voit toki vierailla myös yksittäisissä kohteissa. Reitti ja sen kohteet soveltuvat niin ryhmille kuin yksittäisille taiteiden harrastajille.